Tässähän on ehtinyt
taas vierähtää turhan monta viikkoa edellisestä kirjoituksesta, vaikka
kuinka olen vannonut kirjoittavani blogiin kerran viikossa. Kiireet,
kuten lyhytelokuvamme 'editing period', luennot, vaihtariystävät ja Suomi-ystävien visiitit
ovat kattavasti vieneet vapaa-aikani, mutta onneksi kaverit ja huolestuneet sukulaiset eivät ole antaneet minun unohtaa blogia kiireiden keskellä. Vaihtarin aika kuluu supernopeasti, mikä on kovin harmi, sillä on tämä vaan niin ikimuistoista aikaa. Luvassa suppeat
kohokohdat edellisistä viikoista (epäloogisessa järjestyksessä tietenkin) ja kasa kuvia, ettei tekstini aivan
mammuttipostaukseksi venähdä.
Yritimme HSM-henkistä hyppykuvaa Glænøn tuulisella rannalla.
Pari viikkoa sitten kotiuduin juuri
vaihtareiden mökkiviikonlopulta. Mökkiretki on
tanskalainen fuksisyksyn traditio, ja nyt kv-tuutorit halusivat tarjota
saman ikimuistoisen elämyksen
vaihto-opiskelijoillekin. Sijaintina oli läntinen Seelanti,
Kalundborgin suunnalla sijaitseva kuvauksellinen Glænø (kuvamateriaalia löytyy kamerastani lähes riesaksi asti). Ohjelmassa
oli jatkuvan small talkin, syömisen ja hengailun lisäksi
kaikenlaista mukavaa ryhmäpuuhaa ja joukkuekisailua. Hulluimmat
kävivät uimassa niin kuin aitojen viikinkien kaiketi kuuluukin. Itse jäin
tuulitakkeineni rannalle katselemaan, sillä kyllähän suomalainen
saunan tarvitsee. Voiko mökkiä edes kutsua mökiksi, jos sieltä ei löydy yhtäkään saunaa?
Clara ja "perinteinen tanskalainen keksintö" tikkupulla.
Teimme simpukankeräysretken viereiseen kylään asti Miguelin ja Marian kanssa.
Mielenkiintoista oli huomata, miten
englannin kielen sujuvuus tuntui kehittyvän heti kun puhui ja
ajatteli koko viikonlopun pelkästään englantia. Majoituin
sekahuoneessa viiden ystäväni kanssa, jotka puhuvat äidinkielenään
espanjaa. Ihan pyytämättä he päättivät tsempata koko
viikonlopun jopa keskenäänkin englantia, onnistuneesti. Vain ehkä kaksi kertaa sain muistuttaa lukioaikaisilla espanjan kielen taidoillani, että inglés, por favor. Kaiken kaikkiaan mökkiretki oli niin kiva, että kavereiden kanssa vieläkin muistelemme sitä hymyt huulilla.
Huoneessamme oli kolme kerrossänkyä ja hämähäkit joka nurkassa.
En pudonnut veteen.
Ennen mökkeilyviikonloppua
Vaasa-kaverini Annu oli kyläilemässä luonani. Hän vietti koko
viime lukuvuoden vaihtarina Kööpenhaminassa, joten hän osasi
paikkoihin, joita en itse vielä ollut löytänyt. Kävimme muun muassa Amager strandilla, mistä näimme Ruotsiin asti ja säikähdimme rapuja sekä meduusoja. Perjantai vierähti
Kulturnattenissa eli kööpenhaminalaisessa ”taiteiden yössä”.
Tapahtumia oli illan aikana yli 700 ympäri kaupunkia, joten
valinnanvaraa riitti. Päädyimme lopulta mielenkiintoiselle kierrokselle tanskalaisen
Yleisradion vastineen eli DR:n uutisstudiolle, Danske Industri -talon
ilmaisen suklaan kautta Rundetaarnin observatorioon tarkkailemaan öistä kaupunkia, ihmettelemään oopperataloa sekä Papirøenille istuskelemaan juuri kun katuruokapaikat sulkivat
oviaan.
Annun kanssa lempikahvila Kaffessa.
Öinen Kööpenhamina Rundetaarnista katsottuna.
Jonotuksen jälkeen pääsin lopultakin ihastelemaan täysikuuta.
Amager strand. Sieltä näkyy silta Tanskasta Ruotsiin!
Ihailemani laulaja-lauluntekijä Markus Krunegård oli keikalla
Malmössä, joten Annu, Riikka ja minä lähdimme
lauantaina Ruotsin mantereelle asti kuuntelemaan konserttia. Junamatka oli
edullinen ja helppo ja kesti vain puoli tuntia (!). Keikkaa
ennen kävimme ruotsalaisessa ruokakaupassa hakemassa
välttämättömyyksiä kuten ksylitolpurukumia, tummaa ruisleipää ja
Fazerin salmiakkisuklaata. Löysimme saman kadun varrelta edullisen kebabpaikan,
jossa myytiin ainoastaan kasvisruokaa. En kuulu laisinkaan kebabin ystäviin ja muutenkin meneillään oli lihaton lokakuu, joten paikka yllätti unelmaruoallaan: halloumia ja
hummusta vatsan täydeltä! Myös keikka itsessään oli hyvä, on se Markus Krunegård vaan hieno muusikko. Kaikkien kappaleiden sanoja en osannut, mutta tuli silti hypittyä täysillä tasajalkaa musiikin tahtiin niin kuin hyvillä keikoilla pitääkin. Ilahduttavaa oli myös vaihteeksi osata kieltä (Skånen murre hieman hankaloitti
asiaa), vaikka tanskankieliset kuulutukset junassa tuntuivatkin mukavan kotoisilta turhankin tutun ruotsin jälkeen.
Keikkatunnelmaa.
Kööpenhamina on niin helposti ja suhteellisen edullisesti saavutettavissa, että olen saanut vieraikseni enemmänkin ystäviä Suomesta. Ensin Ninni vietti luonani yhden spontaanin ja aurinkoisen viikonlopun lokakuun alussa. Söimme brunssia, vietimme päivän eläintarhassa ja kiertelimme kaupungin katuja. Annun vierailun jälkeen lokakuun lopulla kylään tulivat Vaasa-ystäväni Tia ja Hanna, joiden kanssa kiersimme neljä päivää ihania kahviloita, ravintoloita, maisemia ja kauppoja. Olin hieman flunssainen vilpoisan mökkeilyn jälkeen, ja pari kertaa täytyi käydä yliopistolla jatkamassa lyhytelokuvan editointia, mutta sehän ei menoa haitannut. Löysimme monia uusia paikkoja, joiden olemassaolosta en ollut edes tiennyt.
Ninnin, Vesan ja Marian kanssa Kööpenhaminan eläintarhassa.
Syksyn värejä Christianshavnin kanaalin varrella.
Hanna ja Tia, joiden kanssa löysimme parikin uutta kahvilaa.
Järvillä kuvailemassa joutsenia.
Pihla oli äitinsä kanssa Kööpenhaminassa ja tuli yllätysvierailulle.
Pidimme Meksiko-illan vaihtarikavereiden kanssa. Anicka osasi tehdä mielettömän hyvää guacamolea!
"Not to spoil the ending for you but everything is going to be okay."
Seuraavassa postauksessa aion kertoa reissustani Saksaan ja sitten niitä ihan todellisia Köpis-kuulumisia sekä -tunnelmia. Kuvapläjäysten kera, kuinkas muutenkaan. Pysykää kuulolla!
Tähän loppuun vielä suosikkibiisini Krunegårdilta, vaikka ei olekaan aivan herran uusinta tuotantoa. Tämä on yksi kappaleista, joita kuuntelemalla silloin abikeväänä korvasin lukemisen ruotsin ylioppilaskirjoituksiin.
Voi että kun toi teidän möksäily kuulostaa niin kivalta :) Pitää kyllä keretä vielä tekemään joku reissu jonnekkin päin Tanskaa ennen joululomaa!
VastaaPoistaJoo siellä oli kyllä kivaa. :) Jep ehdottomasti, joku roadtrip olis aivan huikeeta!! Katsellaan tänään sitte niitä kalentereita tarkemmin.
Poista