Hei hei heinäkuu

Pakkaaminen kuuluu asioihin, jotka luulee vahvasti osaavansa, kunnes valmista olisi pitänyt olla jo puoli tuntia sitten. Tämä tuli todistettua viikko sitten, kun siivosin, pyykkäsin ja pakkasin vaatekaappini sisällön muuttolaatikkoihin ja Ikea-kasseihin. Syy vaateprojektiin on, että ystäväni muuttaa syksyn ajaksi alivuokralaiseksi pikkuiseen asuntooni, ja tuntuisi epäreilulta jättää kaikki kaapit (2 kpl) täyteen tavaroitani. Häkkivarastoa kerran kokeilleena en enää aio jättää sinne vaatteita, sillä pinttynyt kellariaromi ei suuremmin houkuttele.

Viime viikonloppuna sain Vaasan asunnolleni kylään perhettäni. Turisteilun ja ruokailun lisäksi he ystävällisesti nappasivat samalla matkaan vaatepaljouttani kohti Espoon huonetta. Oikeastaan raahaaminen olisi oikeampi sana, sillä kerrostalon hissi oli jälleen rikki. Ennen perhevisiittiä olin lajitellut vaatteitani kirppis- ja kierrätyspinoihin sekä päättänyt, mitä tulisin oletettavasti tarvitsemaan viimeisten Suomi-viikkojeni aikana. Melkoinen mission impossible – ja mitäpä sekään ilo olisi ollut ilman 30 asteen lämpöä. Todistusaineisto eli kuvat räjähtäneestä vaatekaapistani ovat valitettavan tärähtäneitä ja puhelinlaatuisia, joten blogi säästyköön niiltä toistaiseksi.

Loputtoman tuntuinen lista asioista, jotka on tehtävä ennen Köpikseen lähtöä, on ilokseni lyhentynyt jo neljällä kohdalla. Enää yhdeksän kohtaa ja 15 päivää, joten hyvin ehtii. Vaateurakan lisäksi olen saanut uusittua ajokortin (pitikin jättää näin viime tippaan kakkosvaihe), hakenut Kelalta ulkomaan opintotukea (hurjat 10 euroa enemmän kuin tavallinen opintotuki) ja ilmoittautunut turhankin monelle Kööpenhaminan yliopiston kurssille. Sain jo vahvistuksen, joten syksylle luvassa on mitä todennäköisimmin ”Short Films – an introduction to writing, directing and producing short films”, ”Scandinavian Film and Television” sekä vaihtareille tarkoitettu ”Danish Culture Course”. Niin mielenkiintoista!

Valtavan kivan taiteiden yön ja rankan työrupeaman jälkeen on hyvä lähteä pitkästä aikaa kotiseudulle viettämään vapaata viikkoa ja tapaamaan pitkänmatkanystäviä. Aluillaan on parin vuoden aikana tutuksi tullut junamatka luultavasti viimeistä kertaa puoleen vuoteen. Aion lukea kirjaa, kuunnella hyvää musiikkia ja ihmetellä maisemia. Kutsutaan myös nauttimiseksi.