Kaikkien asuntokoettelemusten jälkeen
voin ilolla todeta, että minulla on
ihan oikea kämppä! Ah tätä helpotusta! Palataanpa hetkeksi muistelemaan,
miten monen mutkan kautta tähän ilon hetkeen päädyttiin.
Ensimmäiset
puolitoista viikkoa sohvasurffasin tanskalaisen Veran luona Nørrebron
ja Frederiksbergin rajamailla, jonka jälkeen asustin viikon ajan
Nørrebron
perukoilla suomalaisten opiskelijoiden Tytin ja Joelin kanssa. Joku
kaverini kuvaili asuinaluetta sanalla ghetto, ja kuulin myös huhua,
että kyseiset kadut ovat erityisen tunnettuja rikollisuudesta. Itse
kuitenkin pidin aluetta ihan kelpo paikkana: lähellä oli Candy
Megastore (aukioloajat 11-02, mutta jossa en kuitenkaan ehtinyt
käydä), postitoimisto, second hand -kauppoja (!), useita
ruokakauppoja, leipomo ja hyvät bussi- ja junayhteydet. Pidän myös katutaiteen valokuvaamisesta,
ja Nørrebrosta taidetta ei tarvinut kaukaa etsiä. Kaksikerroksinen väliaikaisasunto oli aivan mieletön, vaikka asuinkin ihan vain olohuoneen
sohvalla. Huonekalut ja kaikki pinnat olivat uudenkiiltäviä ja
tyylikkäitä ja talossamme oli huikea kattoterassi. Sisustukseen oli
panostettu, ja löytyipä design-lamppujen vierestä nurkasta pari
hassua valomiekka-valaisintakin.
| Viisauksia matkalla yliopistolle |
| Olohuonevaltakuntani väliaikaisessa kämpässä |
| Pizzalounas kattoterassilla |
Kiitos
pitkäaikaisen asunnon löytämisestä kuuluu
sohvasurffaus-emännälleni Veralle. Hänen isänsä ystävän
lapsenlapsi Kristine oli spontaanisti lähdössä Pariisiin
loppuvuodeksi, joten hän etsi pikaisesti alivuokralaista
kalustettuun asuntoonsa. Laitoin Kristinelle viestiä ja pian
meninkin jo käymään asunnolla. Tulimme hyvin juttuun ja loppuillan
hypähtelin onnesta kun asunto-ongelma oli viimeinkin ratkennut.
Uusi
kotini on kahdesta erillisestä huoneesta koostuva kaksio, joka
sijaitsee keskustan tuntumassa Vesterbron kaupunginosassa, ihan
päärautatieaseman lähellä. Viereisessä korttelissa on trendikäs
Meatpacking District, jossa paikalliset hipsterit käyvät
syömässä, kahvilla ja viettämässä iltaa. Loistava sijainti
siis, tykkään! Hinta on tietysti sen mukainen, mutta ei voi mitään.
Kaksion
toisessa (pienemmässä) huoneessa asustaa milloin kukakin, sillä
Kristine vuokraa toista huonetta airbnb-sivuston kautta. Maanantaihin
asti kämppikseni on New Yorkista kotoisin oleva mukava arkkitehtiopiskelija,
hänen jälkeensä pari viikkoa joku muu ja sitten kuukauden ajan
vielä yksi matkaaja, kaikki naispuolisia ja luotettavan oloisia.
Ihan kivaa tutustua kansainvälisiin ihmisiin muuallakin kuin
vaihtaripiireissä ja päästä esittelemään kaupunkia uusille köpisläisille.
| Keittiönäkymä |
| Huone ennen sisustusurakkaa ja sängyn roudaamista |
Short Films -kurssilla meillä oli juuri intensiivinen introduction week, jolla teimme lyhytelokuvan viiden hengen ryhmissä. Käsikirjoitimme, kuvasimme ja editoimme elokuvamme valmiiksi viidessä päivässä klo 9-17. Aika rankka viikko, mutta sitäkin mielenkiintoisempi ja opettavaisempi. Itse ainakin olin super-innostunut kun pääsimme alusta alkaen oppimaan käytännössä. Teoriaopetus tulee sitten myöhemmin, jonka päätteeksi aherramme varsinaisen lyhytelokuvaproduktiomme valmiiksi kuukauden aikana pienryhmissä ja teemme tentin. Onhan siinä tosiaan sen 15 opintopisteen edestä hommaa, mutta onneksi tähän kurssiin riittää motivaatiota. Varsinainen masterpiece on luvassa sitten joskus elokuussa, mutta sitä odotellessa myös introduction weekin harjoitustyömme löytyy youtubesta, katso toki ja laita äänet lujalle: https://www.youtube.com/watch?v=1VrGxXbaop4
| Pari kassillista ammattimaisia kameratarvikkeita, mikrofoneja, valoja ja muuta tarpeellista |
| Suosikkihommiani olivat mikrofonin pitely ja kuvaaminen |
On tässä viime aikoina muutakin ehtinyt tehdä kuin tuskailla asuntopulman kanssa ja kuvata lyhytelokuvaa. Viimeisenä sohvasurffauspäivänä olimme Veran kanssa kolme tuntia tv-haastattelussa paikalliselle YLE:n vastineelle, sillä he tekivät juttua asunto-ongelmasta ja halusivat näkökulman 'couch surfingista'. Sain muun muassa laittaa sukat jalkaan kolmesti, avata kengännauhoja varmaan neljä kertaa ja small talkata englanniksi samalla kun esitin juovani teetä. Ihan hauskaahan se oli nähdä kameratyö tästäkin näkökulmasta. Keskiviikkona 17.9. kyseinen pätkä sitten tulee televisiosta, ei onneksi kuitenkaan Suomessa asti.
Glasgowssa opiskeleva Espoo-kaverini Tuula ilahdutti vierailemalla Kööpenhaminassa reilausmatkallaan. Kävimme tietysti Tivolissa ja innostuin kuvailemaan iltavalaistusta.
| Tuula ja Tivolin valot |
Loppuun vielä Vesterbro-teemainen biisi, vaikka video onkin omituinen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti